Aamulla olin ihan varma että saisin sen miljoona asiaa aikaseksi tänään, tarkoituksena oli muun muassa väsätä vielä yksi taatanallinen tilastotehtävä ja aloittaa aineen kirjoittaminen.

Tänään oli sitäpaitsi viimenen pvä ku mun ikäryhmään kuuluvia possupiikitettiin opiskelijaterveydenhuollossa, joten aattelin käydä nauttimassa annoksen nasuja heti aamutuimaan. Saattaa toki kuulostaa siltä että oon ollu näin: “ai että, kaunis aamu ja loistavat hanget, hmm, taidanpa keksiä jotain hauskaa tänään… Nasupiikki, jepskukkuuhipheijaa!”

Todellisuudessahan piikit, rokotteet sun muut verenimemiset on yhtä kaukana mun intressipiireistä kuin palmut napapiiriltä. Menin kuitenki sit sinne, ja se hoitajatäti pääsi yllättämään mut piikittämällä kesken avautumiseni siitä miten oon kerran pyörtyny pelkästään katsoessani ku kaverilta otetaan verikoetta, joten se toimenpide oli vauhdilla ohi.

Sit oli tosiaan vuorossa seuraava kauhukohtaus: tilastotiede. Töntöntöntööööö. Aiheesta en ymmärrä vieläkään mitään, ja tällä kertaa tehtävän joutuu kirjoittaa koulussa koska siihen täytyy käyttää yhtä nörde-ohjelmaa joka löytyy vaan koulun koneilta, joten en voi viskellä vihkoja ja muita vempaimia yhtä laajasti ku kotona työskennellessä. Suunnitelmana oli lyödä ei-niin-viisaat päät yhteen parin kaverin kanssa jotta homma sujuis sutjakkaammin, muttei sekään auttanut asiaa. Vielä reilun kolmen tunnin kuluttua tilanne oli kuitenkin aivan sama kuin mitä aloittaessa: ei mikään.

Joten, marssin kotiinpäin, maha kurnien nälkää koska en ollut syönyt vielä klo. 15.30 mennessä mitään aamupalaa lukuunottamatta. Aattelin napata jotain sapuskaa lähi-Siwasta, jolloin huomasin lompakkoo kaivaessani että avaimet puuttuu. “Voikiitosäässkoiranpaskajessus”, ajattelin, ja avauduin kassaneidille.

Onneks Eemeli kuitenki lintsas töistä tuomaan avaimet ja pääsin sisälle mussuttamaan. Plus nukkumaan vähän koska vastoinkäymiset alko väsyttämään.

Asensin pupu-laastarin sen terkalta saadun ruman tilalle, paranee nopeempaa!

Koko käsi on alkanut sykähtelemään ja nykimään omia aikojaan, mut muuten ei oo vielä ilmenny kummempia sivuoireita. Koska oon vähän raukka ja säälittävä (höhö) niin saan myös syödä suklaata, lukee trendiä, plus juoda vähän granaattiomenasiideriä ja katsoa Pakoa.

Pakkanen paukkaa,

porot lentää ja laukkaa.

Runosuoneni sykkii,

mut Suomiparka kaipaa lumitykkii.

Höhöhöhö. Krhm. Viime päivät ovat menneet varsin poromaisissa tunnelmissa. Perjantaina käytiin Rossossa syömässä vähän veronpalautusrahoja (otettiin ne mukaan rasiassa ja nautittiin pääruoan kera). Itse veronpalautusten lisäksi söin Rudolfin, pannupizzan. Tekoni kauhistuttavuus kuitenkin valkeni minulle vasta ruokailtuamme valmiiksi; eihän joulupukki nyt pääse tulemaan ku oon syöny sen pääporon! Vaivuin epätoivoon, kunnes koin valaistuksen; minun täytyy opetella lentämään ja kasvattaa sarvet ennen aattoa! Suuremmat voimat lienevät tukenani, sillä tänäaamuna herätessäni nenäni oli jo helakan punainen, nyt enää odottelen sarvien kasvamista (ne saattavat tosin olla jo tuloillaan, tai sitten päässäni on kuhmu) ja turkin tuuhentumista.

Yritän jouduttaa prosessia syömällä poromuonaa; lunta ja pipareita

Eilen koin tarpeelliseksi valmistaa joulukortteja. Nakitin myös nakkisormisen miekkoseni askartelutalkoisiin. Session aikana sain nimen Shamaani Sarviparantaja; Eemelin sormet ei ihan taittuneet poronsarvien koukeroihin, joten sain hoitaa leikkelyn viimeistelyn.

Joululahjojen hankinta alkaa olemaan ns. pulkassa, pari pikkujuttua enää hoitamatta. Perjantaina on joulujuhlat, jonka jälkeen voinkin hyvillä mielin suunnata kohti Kokkolan kotoisia kinoksia.

Käytiin Eemelin, Jonaksen ja Caron kanssa kattomassa Kummeli – Joulu tulee-keikka Seinäjoella sillon 27.11. Kummeleiden puolitoistatuntinen osuus esityksestä oli hauska, mutta Mikko Kuustosen liika lauleskelu latisti vähän tunnelmaa, varsinki kun missään mainoksissa ei oltu edes mainittu Kuustosen osuudesta.

Kummelin keikasta ei saanu ottaa kuvia (muuten ois kuulemma katkastu sormet), joten tässä koko sen viikon kipeystunnelmointi tiivistettynä

Lauantaina, 28.11, mami ja papi tuli tuomaan mun kaapin alaosan joka oli ollut puusepällä kunnostettavana. Kaapin yläosa mulla on siis jo ollut pidempään.

Oon harjotellu erilaisia tenttiinlukutapoja. Viime viikolla nousin heti kuuden jälkeen ylös ja menin lillumaan kylpyammeeseen tenttikirjan kanssa. Laitoin kylpyveteen paljon relaxing bath foamia jotta rentoutuneet aivoni olisivat todella vastaanottavaisia uudelle informaatiolle. Se rentoutumisosuus ainaki toimi, koska ku nousin ylös sieltä pari tuntia myöhemmin oli pakko mennä heti ottaan päikkärit.

Seuraavana päivänä, jollon tää tentti oli, heräsin myös kuudelta ja koska stressitaso alko hipomaan männynlatvoja koitin antaa itelleni päähieronnan sellasella metalliharavan näkösellä hierontalaitteella samalla ku luin tenttiin. Tän lisäks otin vielä järeämmät aseet käyttöön; Hennalta ja Jonakselta synttärilahjaks saamani stressipallon (joka oli lievä vihje että oon välillä stressi-essi).

Koska tuloksia ei oo vielä tullut, en voi taata tapojen toimivuutta.

Tää viikonloppu meni Kokkolassa, aika pitkälti tilastotieteiden tappavaa tehtävää väsäillen. Se tehtävä oli kyllä semmosta taistelua että oksat pois niistä äsken mainituista männyistä, ja pätkä sitä latvaaki päälle.

Kerkesin kuitenki onneks tekeen vähä muutaki, kuten olemaan oksentamisvalmiudessa lauantai-iltana oltuani auton kyydissä joka luuli olevansa osa Fast and furiousin Tokyo Drifting versiota; auto oli pitkin, poikin ja ympäri ja sit menin kotiin syömään jugurttia jotta mun masuparka rauhottuis.

Sunnuntaina leivottiin pipareita!

Tehtiin myös vähän omalaatusempia pipperskaakkoja.

Vasenylä: Norsu haki metsästä joulukuusen, mutta käsien puutteen takia hän joutui kuljettamaan sen kotiin mahassaan. Oikeeylä: Norsu on nauttinut kukkasia lounaaksi. Vasenala: "taitaa olla posteljoonin lapsi kyseessä?" eli possu odottaa rokotiili-lasta, ja viereinen efelantti puolestaan toimii sijaiskantajana possuvanhemmille

Marraskuu on menny täysiä.

6.11 vieteltiin mun synttäreitä, Olliksessa oli sopivasti ysäri-bileet, josta johtuu tää T-Rex ysäriys

Juotiin värikkäitä drinksuja sillon ku ei pompittu spaissareitten tai bäkkäreitten kuumimpien hittejen tahdissa

Normaalisti 10min kestävällä kotimatkalla sain menemään tunnin, ku koin tarpeelliseks ottaa valokuvia lumesta

Sain kivoja lahjoja, joista tää äitin tekemä rannekoru ja iso muumi Seikkalu-purkki oli kuitenki parhaat

12.11 oli P!NKin keikka Hartwall areenalla, jota oltiin hämmästelemässä yhdeksän hengen poppoolla

Meidän paikat oli ylimmällä rivillä, joten kuvia oli vähän vaikee napsia. Mut keikka oli loistava.

P!NK oli etevä ja osas jopa laulaa roikkuessaan katosta tollasesta härpäkkeestä

Oon myös tehny muita asioita, kuten kirjottanu tenttejä ja käyny kattoon Uusikuun jne. Sunnuntaista asti oon tosin potenut on-off kuumetta, jonka luulin jo loppuneen tiistaina joten kävin illastamassa spexin hallituksen vaihtumisen kunniaksi Spicessä. Jälkiruokana oli tätä:

friteerattua banaania ja jäätelöä

Mutta, sain todeta ettei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa tai pysähtyä ennenkuin on jo kävellyt seinään etc, koska toveri kuume teki paluun. Tästä syystä oon ollut jokseenki saamaton tän viikon. Oon tosin kirjottanut kolmisen esseetä, mut muuten kouluhommat on jääny vähäiseen. Osasyy voi tosin olla että tiedän että mun täytyy ennen itsenäisyyspäivää saada kirjoitettua tilasto-tehtävä, joka saa vähäisetkin aivosoluni sihisemään ja poksumaan epätoivon katkeraa sinfoniaa.

Eilen illalla katottiin Eemelin kanssa Rööperi-leffa, joka oli aika hyvä. Mietin vaan etteikö suomesta muka löydy muita näyttelijöitä, kun jokasessa leffassa on ne samat naamat? En tosin väitä etteikö ne naamat osais näytellä.

Huomenna tosin aion olla 100% terve koska mennään Seinäjoelle kattomaan Kummelin Joulu tulee-näytöstä.

ps. Oon miettinyt desinfiointiaineita. Miksei kaikki käytä sitä kirvelemätöntä sorttia kun sellasta kerran on? Vai saako sitä vaan ostaa jos on superhaava? Miten määritellään superhaava?

Sit oon myös miettinyt uskovaisten kirjailijoiden salaliittoa, esim. C.S Lewis ja Stephanie Meyer.

+ että lasagnen tekeminen on tosi helppoa. Miksei mulle oo kerrottu sitä aikasemmin?

Kauheesti aika miettiä ku kämäilee kotona.

Vielä muutama kuva maanantailta, ja sitten saapi riittää siitä matkasta.

Astrologinen kello joka törröttää Vanhan kaupungin torilla. Puiset apostolit esittäytyvät kellon molemmin puolin olevissa ikkunoissa tasatunnein.

Prahaa kutsutaan syystäkin Tuhannen tornin kaupungiksi

patsas Kaarlen sillalla

samoin tämä

Njam

Nu får det vara nog. Näitä kuvia tuli nyt aika rankasti, mut aika hyvin oon mielestäni karsinu ku olin ottanu niitä sen 403 kpl.

Kaiken kaikkiaan oli hyvä reissu, ihana kaupunki jossa oli mahtavia rakennuksia ja kiva tunnelma. Plus hyvää ruokaa ja juomaa. Viisi päivää oli oikeen sopiva pituus matkalle, vähemmällä ajalla ei ois ehtinyt kiertää kaikkia kiinnostavia paikkoja.

Mut voin vielä kertoo että Tsekkejen Idols on surkeinta sontaa mitä oon aikoihin kuullu, tuli just jotku semifinaalit/finaalit telkkarista ku oltiin siellä, ja meinasin tukehtua omaan kuolaani ku kuuntelin niitä esityksiä.

Olen puhunut.

Ja näin jatkamme reippahasti Prahan parissa!

Lauantai-ilta:

Käytiin kidutusmuseossa, jossa oli perus iron maidenin ja venytyspenkin lisäksi muun muassa häpeänaamareita, joita häpeällisesti käyttäytyneet ihmiset joutuivat käyttämään asioidessaan kaupungilla

Haahuiltiin ympäriinsä ja päädyttiin Laterna Magican (musta teatteri) eteen, jossa oli tunnin päästä alkamassa Wonderful circus-esitys. Jäätiin katsomaan se, ja kyll kannatti, se oli huikean hieno!

Sunnuntaina suunnattiin keskustaan tarkastamaan shoppailu-tarjonta, joka kuitenkin oli jokseenkin heikko. Kristallikrääsää ois toki saanut ostaa joka kulmalta, mut se ei ollu aikomuksena. Löydettiin kuitenkin jotain pientä, ja keskityttiin sit taas pällistelemään ympäristöä.

Koska Anthony Bourdain on nyt Australiassa, tai ainaki nyt sitä näytetään tv:ssä, täytyy rientää. Saatte vielä annoksen Praha-maanantaita, het ku noi on saanut syötyä lampaanaivot valmiiksi.

Perjantaina lennähdettiin Prahaan, Tsekkeihin. Olin onnistunut vilustuttamaan itseni, joten koneen laskeutuessa tuntu siltä että korvat plus puolet päästä räjähtää.

Oltiin perillä noin klo. 21 paikallista aikaa, ja käytiin heti vähän seikkailemassa ympäristössä. Päädyttiin Kaarlen sillalle, jota reunustaa parikymmentä patsasta eri vuosisadoilta, mutta koska kuvista tuli pimeällä suht epäselviä, alkaa seuraava pläjäys vasta lauantailta.

Löydettiin Prahan linnalle, jota vartioi noi ylemmät varsin riehakkaat sedät, sekä noi alemmat rauhalliset, jotka ei hetkahtanu hetkekskään vaikka kaikenmaailman mummot otti niistä posekuvia

Linnan sisäpihalta pääsi pällistelemään varsin näyttävää Pyhän Vituksen katedraalia

Pyhän Vituksen katedraalin takaa pääsi Kultaiselle kujalle, jolla oli minitaloja. Franz Kafka asusti aikoinaan kuvassa näkyvässä sinisessä stuugassa.

Kultaisen kujan päässä oli vankitorni, jossa kävimme kurkkimassa kaltereita ja kalloja

Yksityiskohta Pyhän Vituksen katedraalista

Kaivertaen kortisteltu seinä

Pulu-parka

Jottei näitä kuvia tulis tuhattajasataa kerralla, säästetään osa myöhemmälle.

To be continued…

Tänään

sain munkkipullan ja söin sen

oon ihaillu tätä joka välissä. Saatiin eilen vihdoin pingotettua kangas kehikolle ja nostettua seinälle. Se on SUURI! Marimekon Karkuteillä.

oon kuunnellut lähes koko SMG:n tuotannon.

ja lukenut kiinaa illan tenttiin

Oon hengissä mutta raportointi on jääny vähäiseksi viimeaikoina. Suurin syy on opiskelu ja siihen liittyvä oheistoiminta. Puklaan parit kuvat ruutuun ny kuitenki ni ettei tartte siellä vollotella että pimitän tietoja.

Järjestys on oikea, mutta sisältö luultavasti outo. Xiexie he duibuqi, eli kiitos ja anteeks mandariinikiinaks.

sain orkidean koska oon ihana, 23.9

tää on mun lempiruokaa, nam

Replotissa oli esimerkiks lampaita ja armeijan entinen tukikohta

tukikohdassa oli hällä jolla keitettiin uskoakseni härnerokkaa

30.9 oli sportsitzi ni kävin siellä kovistelemassa

lauantaina saunottiin ja uitiin Jonaksella ja Carolla, ohjelmassa oli muun muassa mäkihyppy-uimahyppyjä ja mummopissavettä

saunomisen päätteeksi suuntasimme Calleen, joka oli pettymykseksemme muuttunut Suomibaariksi joka kuhisi keski-ikäisi, kiljuvia, glitteriposkia

Oon myös käyny kattoon Inglorious Basterdsin leffassa, ja voin suositella lämpimästä tätä teosta. Huolimatta raakuudestaan se oli viihdyttävä.

Ens viikolla suuntana on Praha, mutta sitä ennen ois ainaki yks SVF:läisten sauna-ilta, viikonloppu Kokkolassa, Oktoberfest, 2 tenttiä ja 6 sivua esseetä kirjotettavana. Eli haipakkaa pitelee!

Muiskis, mussukat!